{"id":200,"date":"2021-02-08T14:22:01","date_gmt":"2021-02-08T14:22:01","guid":{"rendered":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/?page_id=200"},"modified":"2021-02-08T18:28:07","modified_gmt":"2021-02-08T18:28:07","slug":"saaristolaivasto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/saaristolaivasto\/","title":{"rendered":"Saaristolaivasto"},"content":{"rendered":"

Saaristolaivaston miehist\u00f6<\/h2>\n

\"\" Viaporin komendantti Augustin Ehrensv\u00e4rd eritteli armeijan alaisuuteen kuuluvan saaristolaivaston miehist\u00f6n kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: omaan vakituiseen miehist\u00f6\u00f6n ja lainattuun miehist\u00f6\u00f6n. Vakituista miehist\u00f6\u00e4 yll\u00e4pidettiin sek\u00e4 sodan ett\u00e4 rauhan aikana ja se oli vastuussa saaristolaivastosta. Lainattu miehist\u00f6 puolestaan k\u00e4skettiin sodan aikana vakituisten joukkojen vahvistukseksi. Saaristolaivaston oma miehist\u00f6 koostui ruotulaivamiehist\u00e4, v\u00e4rv\u00e4tyist\u00e4 laivatykist\u00f6joukoista, rulliin kirjoitetuista miehist\u00e4, kauppalaivoista rekrytoiduista kofferdilaivamiehist\u00e4, laivapojista, p\u00e4\u00e4llyst\u00f6st\u00e4, luotseista ja kirvesmiehist\u00e4. Lainattu, ns. v\u00e4liaikainen miehist\u00f6 koostui puolestaan armeijan sotilaista, jotka saaristolaivaston aluksissa vastasivat p\u00e4\u00e4asiassa soutamisesta. Jalkav\u00e4en sotilaat olivat tarpeellisia my\u00f6s maihinnousuissa. Miehist\u00f6n tarve vaihteli suuresti eri aikoina. T\u00e4h\u00e4n syyn\u00e4 olivat muun muassa sodat, saaristolaivaston kasvu sek\u00e4 uudentyyppiset, v\u00e4hemm\u00e4n miehist\u00f6\u00e4 vaativat alustyypit.<\/p>\n

\n

Tykkisluuppien miehist\u00f6<\/h2>\n

Armeijan sotilaat muodostivat Kustaa III:n sodan aikana yli puolet saaristolaivaston miehist\u00f6st\u00e4. Jalkav\u00e4ki- ja ratsuv\u00e4kirykmenttien miehist\u00e4 suurin osa oli kokemattomia merenk\u00e4vij\u00f6it\u00e4, mink\u00e4 takia heit\u00e4 hy\u00f6dynnettiinkin p\u00e4\u00e4asiassa soutajina. Ruotsinsalmen taistelussa 1790 yhdess\u00e4 tykkisluupissa palveli noin 40 armeijan sotilasta, jotka huolehtivat soutamisesta ja maihinnousuista. He saattoivat my\u00f6s auttaa tykkien, nikhakojen ja per\u00e4simen kanssa. Noin joka toisessa sluupissa oli lis\u00e4ksi armeijan upseeri. Sluupin miehist\u00f6 kokonaisuudessaan, vakituinen miehist\u00f6 mukaan luettuna, koostui noin 50\u00ad-60 miehest\u00e4.<\/p>\n

Olot tykkisluupeissa olivat ahtaat; 2,1 metri\u00e4 leve\u00e4t penkit oli tarkoitettu nelj\u00e4n soutajan istuttaviksi. Penkkien v\u00e4liin j\u00e4i tilaa vaivaiset 0,74 metri\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisia tavaroitaan miehist\u00f6n j\u00e4senet saattoivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 penkkien ja sivujen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa, joka oli jaettu erillisiin laareihin. Upseerit k\u00e4yttiv\u00e4t tavaroidensa s\u00e4ilytt\u00e4miseen per\u00e4n kirstuja ja niiden kansia makuusijoinaan. Miehist\u00f6lle ei avonaisissa sluupeissa ollut erityist\u00e4 nukkumatilaa. Y\u00f6pyminen tapahtui maalla teltoissa tai talonpoikaistuvissa, joskus jopa soutupenkeill\u00e4. Miehist\u00f6n ruokahuolto tykkisluupeissa hoidettiin erityisist\u00e4 keittoveneist\u00e4 tai valmistettiin saarilla. Yksi keittovene vastasi aina 4-5 sluupin ruokahuollosta. Ateriat koostuivat p\u00e4\u00e4osin puurosta, herneist\u00e4, kuivatusta lihasta, suolasilakasta tai kuivatusta kalasta ja kovasta ruisleiv\u00e4st\u00e4. Joskus saatiin my\u00f6s tuoretta ruokaa rannikoiden taloista. Juomaveteen sekoitettiin etikkaa, mik\u00e4 paransi veden laatua. P\u00e4iv\u00e4annoksina saadut tupakka ja paloviina olivat yleisl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 erilaisiin vaivoihin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Avonaisissa sluupeissa miehist\u00f6 oli pitkill\u00e4 soutumatkoilla t\u00e4ysin tuulen ja sateen armoilla eik\u00e4 kerran kastuneita varusteita saanut helposti kuivattua. Ahtaissa ja kosteissa oloissa taudit levisiv\u00e4t nopeasti soutumiehest\u00e4 toiseen. Tautien levi\u00e4mist\u00e4 oli vaikea ehk\u00e4ist\u00e4 puutteellisen hygienian takia. Horkkatauti ja ripuli olivat yleisi\u00e4 sairauksia sluuppien miehist\u00f6n keskuudessa. Sairastuneet ja taisteluissa haavoittuneet siirrettiin erityisiin sairasveneisiin, joista he mahdollisimman nopeasti siirrettiin maihin saamaan lis\u00e4\u00e4 hoitoa. Kunnollista hoitoa ei ollut maissakaan; miehet saattoivat joutua makaamaan paljaalla lattialla eik\u00e4 v\u00e4lsk\u00e4reit\u00e4 tai tarvikkeita ollut riitt\u00e4v\u00e4sti. Maissa sijaitsevat sairaalat, esimerkiksi Viaporin sairaala, t\u00e4yttyiv\u00e4t nopeasti haavoittuneista ja tauteja sairastavista miehist\u00e4.<\/p>\n

Asevelvolliset tykkisluuppien miehist\u00f6n\u00e4 1808\u00ad-1809 -sodassa<\/h2>\n

1800-luvun alussa Ruotsin puolustuksen perustan muodosti vakituinen, p\u00e4\u00e4osin ruotusotilaista muodostettu sotav\u00e4ki. Joukkojen v\u00e4h\u00e4isyyden vuoksi Ruotsin ylin johto p\u00e4\u00e4tti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1808 n\u00e4iden vakituisten joukkojen lis\u00e4ksi mobilisoida erityiset, yleiseen asepalvelukseen perustuvat joukot. Kaikki 18\u00ad\u00ad-25 -vuotiaat nuorukaiset kutsuttiin puolustamaan Ruotsia vakituisten joukkojen rinnalle. My\u00f6hemmin ik\u00e4 muutettiin kattamaan ainoastaan 19\u00ad\u00ad-25 -vuotiaat. Joukot muodostuivat noin 30 000 miehest\u00e4, joista arviolta 4000 palveli Ahvenanmaan ja Turun saaristossa soutajina, p\u00e4\u00e4asiassa tykkisluupeissa, mutta osa my\u00f6s suuremmissa kaleereissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Asevelvolliset saivat muutaman viikon koulutuksen. Kiv\u00e4\u00e4rej\u00e4 ei riitt\u00e4nyt kaikille, miehet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saaneet univormuja, vaan joutuivat tyytym\u00e4\u00e4n omiin vaatteisiinsa. L\u00e4ht\u00f6 kotiseudulta tapahtui kes\u00e4-hein\u00e4kuussa, joten monet olivat pukeutuneet hyvinkin kevyesti. Asevelvolliset eiv\u00e4t olleet varustautuneet olemaan merell\u00e4 marraskuuhun asti. Kotiseuduilla toimeenpantiin vaateker\u00e4yksi\u00e4 palelevien sotamiesten hyv\u00e4ksi. Korkeammalla taholla suunniteltiin sotamiehille univormuja, mutta loputon yksityiskohtien muotoilu esti univormujen l\u00e4hett\u00e4misen kylm\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsiville sotamiehille. Syy monien kuolemiin ei ollut vain puutteellinen vaatetus ja kylmyys, vaan my\u00f6s sairaudet. \u201dLantv\u00e4rnsjukan\u201d, joka oli yleisnimitys sotamiesten sairastamille taudeille, levisi nopeasti my\u00f6s siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Sotaretken aikana ruokahuollosta huolehtiminen oli usein hankalaa ja keittoveneill\u00e4 oli vaikeuksia ehti\u00e4 ruokkia kaikkien tykkisluuppien miehist\u00f6t. Kurinpidolliset ongelmat olivat my\u00f6s yleisi\u00e4 tykkisluupeissa. Tottelemattomuudesta saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen, n\u00e4it\u00e4 ei kuitenkaan useinkaan pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Nordman, Hans (toim.): Sk\u00e4rg\u00e5rdsflottan, Falun 2000.<\/p>\n

Malmqvist, Olle & Welander Larsson, Ir\u00e9ne: De o\u00e4ndligt f\u00f6rbannade sluparna \u2013 episoder fr\u00e5n sj\u00f6striderna mot Ryssland 1808-1809, Karlskrona 2008.<\/p>\n

\u00a9 2013 Tykkisluuppi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saaristolaivaston miehist\u00f6 Viaporin komendantti Augustin Ehrensv\u00e4rd eritteli armeijan alaisuuteen kuuluvan saaristolaivaston miehist\u00f6n kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: omaan vakituiseen miehist\u00f6\u00f6n ja lainattuun miehist\u00f6\u00f6n. Vakituista miehist\u00f6\u00e4 yll\u00e4pidettiin sek\u00e4 sodan ett\u00e4 rauhan aikana ja se oli vastuussa saaristolaivastosta. Lainattu miehist\u00f6 puolestaan k\u00e4skettiin sodan aikana vakituisten joukkojen vahvistukseksi. Saaristolaivaston oma miehist\u00f6 koostui ruotulaivamiehist\u00e4, v\u00e4rv\u00e4tyist\u00e4 laivatykist\u00f6joukoista, rulliin kirjoitetuista miehist\u00e4, kauppalaivoista rekrytoiduista kofferdilaivamiehist\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-200","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mohdchauhan.com\/tykkisluuppi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}